Laura Åvall
Aluevaalit 2022
Ehdolla Keski-Uudellamaalla
- Julkisen sektorin liiketoimintaratkaisujen ja yhteiskuntasuhteiden johtaja yrityksessä Bravedo
- Päätöksenteon ammattilainen
- Kahden lapsen äiti
Kehittyvät palvelut – toimivampi arki
Toimivammissa palveluissa riittää tehtävää – ja hyvinvointi tarvitsee sekä osaavia tekijöitä, että otolliset puitteet luovia rohkeita päättäjiä. Pelkät hyvät mielipiteet eivät riitä, eikä lillukanvarsiin tai edunvalvontaan kannata takertua. On osattava hahmottaa isompia kokonaisuuksia. Aluevaaleissa ratkaistaan, miten keskeiset hyvinvointipalvelut alueellamme tulevaisuudessa kehittyvät.
Päätöksenteon ammattilainen
Minulla on yhteensä 15 vuoden kokemus päätöksenteosta, vaikuttamisesta ja paremman huomisen edellytysten rakentamisesta yhteiskunnallisen päätöksenteon erilaisissa tehtävissä toimineena. Viimeiset neljä vuotta olen työskennellyt pormestari Jan Vapaavuoren erityisavustajana ja esikuntapäällikkönä Helsingin kaupungilla. Olen työssäni konkreettisesti nähnyt, kuinka tärkeää toimivan kotikunnan rakentamisessa on palveluiden sujuvuus ja toimivuus, mikä edellyttää poliittiselta päätöksenteolta sekä visiota että kykyä panna toimeksi. Hyvät mielipiteet eivät riitä, vaan ylimmän poliittisen johdon on oltava otteeltaan operatiivista ja valtuuston on osattava vaatia oikeita asioita. Valtuustossa päätetään jokaisen tuusulalaisen arjen asioista.
Arjen ymmärrystä
Olen Oskarin ja Olivian äiti ja päätöksenteon ja politiikan ammattilainen. Työurallani olen toiminut pääministerin, valtiovarainministerin, elinkeinoministerin, pormestarin ja kansanedustajien avustajana. Nykyisin työskentelen yksityisellä sektorilla ja yritän työssäni etsiä tapoja, joilla yksityinen ja julkinen sektori voivat yhdessä rakentaa innnovatiivisia ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko yhteiskuntaa ja säästävät verovaroja.
Ymmärrän, millaista arki päiväkodin, työn, lasten harrastusaikataulujen, neuvola-aikojen ja julkisen liikenteen puristuksessa on. Mutta sen lisäksi ymmärrän, miten päätöksenteko toimii, oivallan kokonaisuudet, erotan isot ja pienet asiat toisistaan, osaan priorisoida ja – mikä tärkeintä, osaan junailla, suunnitella, johtaa prosesseja ja saada aikaiseksi. Yhteisten asioiden hoito on sekin taitolaji.
Miksi vaikutan?
Moni kysyy, miten jaksan toimia kunta- ja aluepolitiikassa. Voisihan sitä vapaa-ajallaan panostaa muuhunkin. Syitä on toki monia, mutta yksi niistä on ylitse muiden. Haluan pystyä sanomaan lapsilleni, että ainakin yritin tehdä kaikkeni, jotta maailma olisi heitä varten parempi.
Tämän päivän lapsille on luvassa paljon hurjempaa kyytiä, kuin oma sukupolveni on kokenut. Vaikka enemmistö pärjää hienosti, kuilu hyvinvoivien ja entistä huonommin voivien lasten ja nuorten välillä kasvaa. Meillä ei ole millään mittarilla mitaten varaa menettää yhtään nuorta. Tämän lisäksi emme voi siirtää talouden kestävää hoitoa velanotolla tai jättää taistelua ilmastonmuutosta vastaan seuraavien sukupolvien harteille. Meidän tämän päivän aikuisten ja päättäjien on toimittava itse.
Alueellisissa vaaleissa – niin kuntien valtuustoihin kuin aluevaltuustoihin valitaan ne ihmiset, joiden tekemät ratkaisut, arvot ja ajatukset ohjaavat konkreettisimmin sitä, millaista suomalaisten arki tulevaisuudessa on. Politiikalla voi muuttaa maailmaa sekä luoda mahdollisuuksia. Olennaista on valita vaaleissa päättäjiä, jotka ottavat rohkeasti kantaa ja pohjaavat päätöksentekoaan enemmän tietoon ja tulevaisuudenuskoon, kuin vastakkainasetteluun ja pelotteluun.
En usko lukkoon lyötyihin vaalilupauksiin, sillä hyvä päätöksenteko elää ajassa. Sen sijaan lupaan edistää edellä mainitsemieni arvojen mukaista politiikkaa: aion toimia sen eteen, että jokaisella lapsellamme ja nuorellamme olisi menestymisen mahdollisuudet niin tänään kuin tulevaisuuden kotikunnassamme.
Toimivammat palvelut, kestävä talous
Keski-Uudellamaalla hyvinvointipalvelut joudutaan tulevaisuudessa rahoittamaan nykyistä pienemmin resurssein, sillä sote-uudistuksen rahoitusmalli ohjaa sote-varoja entistä enemmän pois Etelä-Suomen väkirikkailta alueilta muualle Suomeen.
Tulevat hyvinvointialueet ovat riippuvaisia valtion rahoituksesta, jota tulee juuri se määrä, mitä valtio tiukkojen kriteerien mukaan päättää. Hyvinvointialueet eivät voi itse ottaa velkaa tai verottaa.
Olisi epärehellistä antaa vaalilupauksia, joissa luvattaisiin parantaa kaikkea. Jo nykytason palveluiden ”säilyttäminen” vaatii valtavaa tuottavuusloikkaa: digitaalisia ratkaisuja, etähoidon palveluiden lisäämistä, palveluverkon karsimista. Jokainen uusi satsaus on tingittävä pois jostakin toisaalta.
Aluevaltuustoihin tarvitaan päättäjiä, joilla on kyky mieltää hyvinvointia laajasti ja rohkeutta tehdä uudenlaisia ratkaisuja, priorisointeja ja valintoja. Kestävästi hoidettu ja terve talous ei ole itseisarvo, vaan perusedellytys kaiken yhteisen hyvän rakentamiselle. Ilman tervettä taloutta ei voi olla laadukkaita ja toimivia palveluita, viihtyisää asuinympäristöä tai toimivaa liikennettä.
Hyvinvoinnin rakentaminen ei ole pitkässä juoksussa kestävää, jos unohdamme täydellisesti talouden realiteetit. Silloin se ei varsinkaan ole mahdollista lapsillemme.
Itse panostaisin seuraaviin:
1. Palveluiden laatu, sisältö ja tekijät edellä
Karsitaan mieluummin seinistä, kuin palveluiden tärkeimmistä laatutekijöistä; hoitoon pääsystä, henkilöstöstä ja palveluiden sisällöistä. Panostetaan alueen tasolla laajojen palvelukokonaisuuksien yksiköihin ja rekrytoidaan osaavaa henkilökuntaa myös kansainvälisiltä työmarkkinoilta.
2. Palvelut nykyaikaan
Koronakriisi jättää talouteen pitkät ja syvät jäljet, kun kriisin aikana syntynyttä palveluvelkaa ryhdytään kuromaan umpeen. Tarvitsemme myös tehokkaampia keinoja hoitojonojen purkamiseen ja palveluiden saavutettavuuden lisäämiseen. Mahdollistetaan digitaaliset ratkaisut ja lisätään etähoidon mahdollisuuksia, jotta palvelut tehostuvat ja jonot lyhenevät myös niille, joille fyysinen tapaaminen hoitohenkilökunnan kanssa on välttämätöntä.
Myös työn organisointiin ja hyvään johtamiseen on kiinnitettävä toden teolla huomiota. Myös hoitotyöhön on kehitettävä kannustinjärjestelmiä, joka edistää tehokkuutta ja hyvää johtamista.
3. Yhdessä yritysten kanssa
Yhteistyö yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien kanssa on välttämätöntä, jotta voimme parantaa palveluiden saavutettavuutta, lisätä asiakkaiden valinnanvapautta sekä etsiä ja löytää tehokkaampia tapoja tuottaa palveluita.
Muodostetaan kumppanuuksia yksityisen ja julkisen sektorin välille aloittaen soten tukipalveluista: ruokahuollosta, siivouspalveluista tai esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinnosta aina kun se on järkevää ja helpottaa kustannussäästöjen löytymistä ja resurssien keskittämistä ydintehtäviin.
4. Ennaltaehkäisyä reagoinnin sijaan
Ennaltaehkäisevät palvelut ovat inhimillisesti ja taloudellisesti oikein. Tehokkaammin tekemisestä vapautuvia resursseja pitää sijoittaa ensisijaisesti suomalaisten työuria pidentäviin ja sairauseläkkeitä ja työkyvyttömyyttä ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä lasten- ja nuorten ongelmien eskaloitumista ehkäiseviin palveluihin, kuten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin sekä hoitojonojen purkamiseen.
Laura Twitterissä
TULE JUTTELEMAAN toimivammasta Tuusulasta kanssani Twitteriin!
Laura Åvall
- Kunnanvaltuutettu
- Kunnanhallituksen varajäsen
- Oskarin ja Olivian äiti Riihikalliosta, 37 v.
- Valtiotieteiden maisteri
- Julkisen sektorin ratkaisujen ja yhteiskuntasuhteiden johtaja yrityksessä Bravedo
- Tuusulanjärven Kokoomuksen puheenjohtaja
- Päätöksenteon, vaikuttamisen ja politiikan ammattilainen: toiminut pääministerin, valtiovarainministerin, elinkeinoministerin, pormestarin ja kansanedustajien avustajana sekä eduskuntaryhmän pääsihteerinä. Kokemusta päätöksenteosta niin maan hallituksessa, eduskunnassa kuin pääkaupungissa.
- Uskoo, että päätöksenteossa olennaisinta on pyrkiä hahmottamaan kokonaisuuksia. Tietää, miten tasapainoisia päätöksiä neuvotellaan ja ymmärtää, että yhteisen hyvän maksimointi edellyttää kykyä priorisoida. Uudistumista ei pidä pelätä, sillä muutoksessa on mahdollisuus.
- Dekkarien lukutoukka ja pianisti omaksi ilokseen. Uutisten suurkuluttaja.
